Neljävuosikymmentä takana

puheenjohtaja Alpo Rautiainen: Kajaanin Latu ry on tehnyt uranuurtavaa työtä laturetkien järjestäjänä. Kun yhdistys oli toiminut neljäkymmentä vuotta, toiminta oli edelleen aktiivista ja talkoolaisia riitti monien retkien ja tapahtumien järjestämiseen.

Kivimäen ja Kieronmäen laturetket

Kivimäen ja Kieronmäen laturetkiä on järjestetty lähes neljäkymmentä kertaa. Ensimmäinen hiihdettiin v. 1978. Alkuvuosina yhteistyökumppanina järjestelyissä oli Kainuun Hiihtoseura. Laturetkien pituus on ollut 12 - 28 km. Kajaanin kaupunki on aurannut ladut. Alkuaikoina Kivimäen kautta hiihdetty reitti siirrettiin Kieronmäen metsätien pohjalle, joka on riittävän levä vapaalle hiihtotyylille eikä kivikkoinen kuten Kivimäen reitti.

Säällä on suuri merkitys retkitapahtumien järjestämisessä. Näihinkin laturetkiin - yleensä suosittuihin - on sattunut monenlaisia säitä ja kelejä. Joskus on tullut lunta, joskus räntää. Muistiin on jäänyt kerran 26 asteen pakkanen, jolloin hiihtäjiä oli alle kymmenen. Pureva tuuli lisäsi pakkasen tehoa. Nuoren hiihtäjän sormet olivat kohmeessa. Kaakolammen laavulla olimme huoltamassa hiihtäjiä Hilkka Pääkkösen kanssa. Lainasin nuorelle miehelle rukkaset kohmeisten sormikkaiden tilalle, että matka saattoi jatkua Vimpelin hiihtokeskukseen. Huoltopisteitä on ollut Haukilammella, Kivimäessä, Kaakkolammella, Mustan majalla ja Kieronmäessä. Nuotiopuut on joskus toimittanut paikalle Kajaanin kaupunki, viime vuosina latulaiset aseman pystyttäjät. Kun käytännössä ei ollut peräkärryä, vedimme Toivo Hyvösen kanssa metriset halot lumikolan päällä pinosta Kivimäen tien vasteen ja siitä edelleen Fiat-27 -auton peräkontissa nuotiopaikoille.

Näiden tapahtumien hiihtäjämäärä on vaihdellut 200:n ja yli tuhannen välillä - kelin ja sään mukaan. Kun osanottajamäärä hipoi tuhatta ja ylittikin sen, kanttiinissa jouduttiin keskeytymättömän mehutarjoilun turvaamiseksi tekemään nopeita ratkaisuja mehutiivisteen ja mukien uhatessa loppua. Aina kuitenkin selvittiin kunnialla nopean aputoimituksen ja tiskarin (Hyvösen Anja) avulla.

Eliaksen hiihto

Kajaanin latu on ollut mukana Eliaksen hiihdon järjestely- ja huoltotehtävissä 1970-luvun lopulta hiihdon lopettamiseen v 2010 asti. On vastattu Hatulan huoltopisteestä Leihun takana ja vuorovuosin Kuluntalahden ja Kuurnan koulun huoltopisteistä. Hautalan huoltoasema on sijainnut milloin peltoaukealla, milloin metsän suojassa. Myyntitiski on rakennettu yleensä lumesta. Tuulensuojana on ollut kevytpeitteitä. Näissä tapahtumissa vihainen tuuli onkin pahin riesa sekä hiihtäjille että huoltojoukoille. Talkoista palattua saunan ja lämmittelykupposen jälkeen on kuitenkin ollut mukava muistella tapahtumassa mukana olemista ja selviytymistä joskus vaativista luonnonoloista. Huoltopisteiden pystyttämistä ovat viime vuosina suuresti helpottaneet Arvo Määtän valmistamat kätevästi liikuteltavat, koottavat myyntipöydät tuulensuojineen.

Rikkolan maja

Pj. Reino Välisaaren ansiosta yhdistys sai käyttöönsä Kajaani Oy:n omistaman Rikkolan kämpän. Jäsenet saivat käyttää kämppää 20 vuoden ajan. Yhteisiä tapahtumia olivat keväisin kämpän ja pihan siivoustalkoot, syksyn marja- ja sieniretket, sydänretket ja suositut pikkujoulut. Ajan oloon kämpän kunto kuitenkin heikkeni, käyttö väheni pitkän matkan takia ja siksi, ettei tietä talvella aurattu. Rikkola luovutettiinkin sitten UPM-Kymmenelle takaisin. Tilaisuuksia - lähinnä pikkujouluja - on sittemmin pidetty mm. Joutenlammen kurssikeskuksessa ja Mieslahden opistossa, joissa on mahdollisuus saada myös tarjoilut.

Mustan maja

Kajaanin ladulla on ollut Kajaanin kaupungilta Mustan majan käyttöoikeus. Mustan kämppä on rakennettu 1920-luvun savottalaisten asunnoksi. Sittemmin vähälle käytölle jäänyt rakennus palveli hiihtäjien taukopaikkana. Vuodesta 2006 latulaiset ovat pitäneet huolta Mustasta siivoustalkoin, pienin kunnostuskorjauksin ja polttopuuhankinnoin. Muutamina talvina koulujen hiihtolomaviikon ajan majalla on pidetty kanttiinia talkoovoimin.

Retkitapahtumia vuosien varrelta

Jäsenille ja eri tapahtumissa olleille talkoolaisille on vuosittain järjestetty virkistystapahtumia, jolloin on harrastettu ulkoilua ja nautittu kylpylöiden palveluista. Käyntikohteita: Kiannon Kuohut, Katinkulta ja Vuokatinhovi, Rokuan kuntokeskus, Runnin kylpylä, Kylpylä Fontanella, Bomban kylpylä. Myös Kiilopään hiihtoretket ovat olleet tärkeitä virkistystapahtumia.

Esimerkkeinä eri retkistä muutamia:

• Puolukkaretkiä on tehty mm. Kuhmon Romuvaaraan, jossa samalla päästiin katsomaan peruskallion syvimmillään 700 metrin syväkairauksia. Alue oli Posivan tutkimusaluetta. On käyty myös Rumon Kokkoharjulla, Paltamossa Härmänmäen Miesjärvellä, Sotkamon takametsien Huhtakankaan maisemissa.
• Kävely- ja sydänretkiä, Vimpelinvaaran pururata on ollut suosittu. Kuhmon Sininen polku on käyty pariinkiin kertaan. Kajaanissa on kierretty Saarijärven maisemissa, Pyörteen tilan tervareitillä, Renforsin lenkillä, Kaupunginlammen maastossa ja Lukkarinnurmessa. On patikoitu Sotkamon Rikkolan Losovaaran maisemissa ja Hiidenportissa.
• Pyöräilyretket ovat suuntautuneet Ruuhijärvelle, Nuottijärvelle Lehtovaaran kautta, viime vuosina Mustan majalle ja Paltaniemelle, viimeksi valtakunnallisena pyöräilypäivänä talkoissa tehtiin yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa
• Lumikenkäily ja retkimelonta ovat uusia toimintamuotoja. Yhdistyksen lumikenkäohjaaja Matti Väisänen on pitänyt lajiin perehdyttämisharjoituksia sekä Kajaanihallissa että maastossa. Yhdistyksellä on kahdet lumikengät, joita jäsenet voivat vuokrata. Vuonna 2012 Kajaanin kaupungin maastoon on tehty ensimmäiset lumikenkäilyreitit. Retkimelontaan innostajana on ollut Veli-Matti Lehtonen, retkeilyohjaajakurssin suorittanut, kokenut retkimelonnan harrastaja. Harrastus on toistaiseksi ollut vähäistä. On katsottu Vuokatin latuun, jossa melontaa on aktiivisemmin harrastettu ja jonka retkille on pääty mukaan.
• Kiilopään hiihtoretket, yhdistys on järjestänyt hiihtoretken jäsenilleen Kiilopään tunturikeskukseen 13 kertaa. Hiihtoviikko on yleensä ollut maaliskuun lopussa. Osanottajia on ollut bussilastillinen. Kiilopään erinomaiset ladut, oppaat, ohjelmat, hyvä ruoka, sauna ja erinomainen avanto ovat olleet hyviä vetonauloja. Moni uusi jäsen on saatu Kiilopään ansiosta.

Varainhankinnasta

Toiminnan alkutaipaleella varoja oli vähän. Jopa kirpputorin avulla koetettiin kartuttaa kassaa. Kymmenvuotisjuhlan kunniaksi julkaistu lehti tuotti 5.000 silloista markkaa. Nykyisin toiminta perustuu jäsenmaksutuloihin, joita Suomen ladun kautta saadaan noin 400 jäsenestä. Kajaanin kaupunki on vuosittain avustanut yhdistystä 500-600 eurolla. Talkootyön tuotto on viime vuosina jäänyt vähäiseksi.

Tekstiä on alunperin koonnut Anneli Piirainen Kajaanin Latu ry:n 40-vuotisjuhlallisuuksiin: Alpo Rautiainen, puheenjohtajana vuosina 1994-1996, 1999-2001 ja 2006-2011
Kuvat: Kajaanin Latu ry:n kuva-arkisto