Helatorstain perinteinen linturetki vuonna 2017
Kirsi Kilpeläinen, matkakertomus, Jo perinteinen Kainuun lintutieteellisen yhdistyksen ja Kajaanin Ladun helatorstain linturetki tehtiin Kalajoen lintupaikoille. Aiempina keväinä olemme käyneet Liminganlahdella, Oulujärven lintupaikoilla ja Hailuodon saarella. Retken suunnaksi pyritään valitsemaan aina uusia kohteita ja nyt suunnattiin kohti Kalajoen merenrantamaisemia.
Tälläkin kertaa retken oppaina olivat Jouko Kotimäki ja Juha
Mannermaa Kainuun lintutieteellisestä yhdistyksestä. Ilman heidän
asiantuntemusta ja nopeita näköhavaintoja meiltä muilta retkellä mukana
olleilta olisi kyllä moni lintu jäänyt huomaamatta. Bussimatkan aikanakin
Ylivieskaan aamukahvitauolle pysähtyessämme oli jo 23 eri lintulajia kirjattu
ylös.
Kalajoella kävimme ensimmäisenä Letonlahden lintutornilla. Matkatessamme kapeaa metsätietä kohti lintutornia kuljimme kuin konsanaan eläintarharetkellä. Saimme linja-auton ikkunasta katsella aivan tien vieressä seisovaa neljää hirveä, jotka taisivat puolestaan ihmetellä meitä. Letonlahdella pääsimme näkemään mm pikkutiiran, meriharakan, liron, pikkutyllin, isokoskelon, valkoposkihanhet ja vielä ennen autolle tuloa puun latvassa pensastaskun. Linturetkillä saadaan hyvää oppia sekä vinkkejä lintujen tunnistamiseen. Nytkin opimme että, isokoskelon vartalon muoto on pitkä ja virtaviivainen. Jo linnun muoto paljastaa, että kyseessä on kalastuksen erikoistaitaja. Samoin pitkä ja kapea, kärjestä koukkumainen nokka on hyvä isokoskelon tuntomerkki. Pikkutiiran, joka on pienin tiiramme, tunnistaa valkoisesta otsasta, keltaisesta ja mustakärkisestä nokasta ja kellanpunaisista koivista.
Seuraava lintubongauspaikkamme oli Vihaspauhan alueella. Täällä seurasimme Kainuussa harvemmin nähtävää merikihua, joita olikin meren rantahietikoilla melko runsaasti. Nämä tummat lentotaiturit ahdistelevat lokkeja ja tiiroja pakottaen ne pudottamaan saaliinsa itselleen. Haapana, kaunis mustakurkku-uikkupariskunta, lapintiirat, kiuru, valkoposkihanhiparvi kirjattiin tällä paikalla. Silkkiuikkupariskunnan pesän rakentaminen oli myös mukavaa katsottavaa. Koiras kiikutti kelluvalle pesälle vedestä keräämiään rakennustarpeita, jotka naaras asetteli sitten tarkasti oikealle paikalleen. Tässä vaiheessa kello oli 12 ja 58 eri lintulajia oli listalle kirjattu.
Välillä kävimme ruokailemassa pohjalaisella Tapiontuvalla ja ruokailutauonkin aikana tarkkasilmäiset retkeläisemme tunnistivat urpiaisen, pikkukäpylinnun, punatulkun ja käen kukuntakin kuultiin. Ruokailun jälkeen jatkoimme matkaa Konikarvon kalasatamaan. Meidän lisäksemme myös rannikkovartiosto oli paikalla. Pääskyslajit esittäytyivät koko laajuudessaan, haara-, törmä- ja räystäspääskyt, lentelivät ja näin ollen oikea kesä on siis alkanut. Luodon edessä uiskenteli kyhmyjoutsen, kauempana merellä kivien päällä istuskelivat merimetsot ja rannan pusikoista löytyivät punarinta, hernekerttu sekä lapin satakieleksi ja maakuntalinnuksi nimetty sinirinta. Satamaan saapuneilta kalastajilta ostimme tuoreet silakat kotiin viemisiksi.
Ennen kotimatkalle lähtöä poikkesimme vielä Hiekkasärkän lankkupoluilla ja nauttimassa kesän ensimmäiset jäätelötötteröt auringonpaisteessa mutta vielä viileässä merituulessa. Paluumatkalla kohti Kajaania emme malttaneet olla käymättä Otanmäen lintuvesialtaalla. Vierailu siellä kannatti, tien varren lutakolla oppaamme Juha sai houkuteltua luhtakanan ääntelemään ja lintutornista kiikaroimme altaalla olleet kuikat, telkät, uivelon, suosirrin sekä näimme myös tiltaltin ja keltavästäräkin. Kaiken kaikkiaan päivän aikana listalle saimme kirjattua 86 eri lintulajia, mikä on tosi hieno määrä. Tästä on hyvä jatkaa lintujen tunnistamista kesän aikana.
Suomen juhlavuoden kunniaksi on menossa parhaillaan BirdLife Suomen kampanja 'Tunnista 100 -lintulajia', jonka tavoitteena on että mahdollisimman moni suomalainen tunnistaa ja havaitsee sata lintulajia tämän vuoden aikana. Haasteeseen voi osallistua kuka tahansa. Sata lajia vuodessa ei ole aloittelijallekaan mahdoton tavoite. Jokainen linnuista kiinnostunut voi kokeilla montako lajia onnistuu havaitsemaan vuoden aikana. Lisätietoja kampanjasta on www.birdlife.fi sivuilla.
teksti: Kirsi Kilpeläinen
kuvat: Matti Rönkkö