Esittelyssä inclusus - astetta erakompi kätköilijä
Vapautta on vain umpihanki - Kainuussa sanotaan. Siihen muottiin menee myös inclusus, joka rakastaa metsäretkillä kätköilyä. Samasta syystä myös hänen kätkönsä löytyvät usein tiettömien taipaleiden takaa.
Olen inclusus, Marja Lukkari, juuriltani kainuulainen ja nykyisin asun Kajaanissa. Työskentelen terveydenhuoltoalalla.
Kätköily on osa ulkoiluharrastustani, nykyisin osaan jo reippailla ilman kätkötavoitettakin, toki purkki tai pari aina reissua rikastuttaa. Muutoin harrastelen milloin mitäkin, käsitöitä, entisöimistä, lukemista, mökkeilyä ja osaan ihan vain ollakin.
Kätköilyn olen aloittanut 2014 toukokuulla ja ensimmäinen löytöni oli nyt jo arkiston uumeniin kadonnut "Kahden kerroksen väkeä" Kajaanin Pöllyvaarassa. Löytöjä minulla on tällä hetkellä hieman yli 3200. Tuohon lukuun mahtuu monia hienoja kokemuksia eri puolilla Kainuuta ja kotimaata, jokunen muilta mailtakin. Geokätköt ovat vieneet minut, kuten niin monet muutkin, upeisiin paikkoihin, joissa ei muutoin olisi tullut käytyäkään, toki on jokunen sillanalus tullut koluttua myös.
Onnistumisen iloa Inarissa ja Persevaaralla
Yksi mieleenpainuvista löydöistä on ollut Inarissa oleva Suomen toiseksi vanhin kätkö "lakes". (kuva liittyy tähän). Yhden kätkön hakeminen oli päivän reissu ja vanhoja suunnistustaitojakin sai kerrata karttaa lukiessa.
Ja kovin ylpeä olin itsestäni paarustettuani lumikengillä hyvin upottavassa lumessa monen mutkan kautta Persevaaran purkin Vuokatin vaaroilla. Jautlandiaan olen tehnyt kaksi mukavaa reissua ja siinä kätköilijän puuhamaassa on vielä monta löytämätöntä purkkia.
Maltilla ja hyvillä varusteilla
Pääsääntöisesti kätköilen ihan itseni kanssa, joskus hyvässä seurassa geokolleegan tai jopa jästien kanssa, usein päiväreissuja olen tehnyt Peteriekon kanssa. Ensimmäisinä harrastusvuosina oli usein seuranani geokoira Iitu, joka jaksoi vielä viimeisenä vuotenaan olla mukana maastoretkillä. Päivän kätköretkille on kyllä mukavaa saada seuraa jo ihan turvallisuudenkin takia. Olen aika maltillinen kätköilijä ja pahoilta kommelluksilta olen välttynyt.
Kätkövarusteeni gps:n ja käynnykän lisäksi ovat ulkoiluvarusteet: hyvät jalkineet, lumikengät, liukulumikengät, sup-lauta, polkupyörä ja toki sitten näitä pieniä härpäkkeitä, pihtejä ja pinsettejä. Ja hyvä kynä. Onkikin on, käyttökerrat tosin laskettavissa yhden käden sormilla.
Bubobubosta alkoi kätköntekijän taival
Ensimmäinen oma kätköni oli Bubobubo, multi, jonka tein syksyllä 2014. Tämä on arkistoitunut, mutta "lehautti" sitä ennen samaan maastoon kaksi poikastaan Valpurin ja Viivin. Bubobuboon tuli värkättyä vähän toisenlaista kätköpurkkiakin, mutta sen jälkeen tekemissäni kätköissä olen tyytynyt yksinkertaisiin purkituksiin ilman askartelua. Itse pidän eniten kätköistä, jotka vaativat liikkumista maastossa ja näin ollen myös tekemäni kätköt ovat jossakin hieman etäämmällä nelipyöräisillä kuljettavista teistä.
Kätköjäni on yhteensä 17 ja ne sijoittuvat neljän kunnan alueelle, Kajaaniin, Sotkamoon, Kuhmoon ja Paltamoon. Suosikkipisteitä kätköilläni on vaatimattomat vajaat 50. Uusimmat kätköni ovat Kajaanin maastossa, Komee kivi ja Ruovikko, molemmat vaativat vähän tarpomista ja ovat ihan peruspetputkia. Omista kätköistäni haluaisin esitellä Ontipanpuron autiotuvan (GC7X8Q1), joka löytyy Kuhmosta itärajan läheisyydestä rajavyöhykkeen reunalta.
Megan majoitusvastaava
Vastuualueeni Sinisissä ajatuksissa on majoitus, ja tapahtuma-aikana olen alueella eri pisteissä talkoilemassa tarpeen mukaan. Kainuusta löytyy lajin harrastajille runsaasti ja monipuolisesti tarjontaa, ja kätköjä löytyy sekä aloitteleville että myös lajissa jo "lähes kaiken nähneille". Itse suosittelen lämpimästi megaan tulijoille etukäteen Kainuun upeisiin maastokätköreitteihin tutustumista ja jonkin niistä kiertämistä. Hienoja maisemia löytyy mm. Vienan reitiltä Suomussalmelta, Tour de Pieni Tuomivaaralta Hyrynsalmelta, Kometon kierrokselta Puolangalta, Kuhmon Siniseltä polulta, Sotkamon Hiidenportin kansallispuistosta ja Kouta-Vuores retkipolulta.
teksti ja kuvat: inclusus